Suomen uusi rahapelilaki astuu voimaan vuoden 2027 heinäkuussa ja vertailukohtaa siihen on antanut Ruotsin rahapelimalli 2019. Naapurissamme on seitsemän vuoden aikana tehty useita muutoksia lakiin, sillä kaikki ei ole sujunut alustavien suunnitelmien mukaan. Ongelmia on ollut kanavointiasteen tavoitteen saavuttamisessa ja lisäksi mainonnan määrä yllätti viranomaiset markkinoiden avautuessa. Sen sijaan kehuja on saanut Spelpaus -pelikieltorekisteri, joka on ollut mukana alusta lähtien. Voiko Suomi ottaa oppia vai floppia Ruotsin seitsemästä vuodesta?
Ruotsin rahapelinalli on pohjana Suomen vastaavalle 07/2026
Millainen Ruotsin rahapelimalli oli perusrakenteeltaan 2019?
Tilanne Ruotsissa oli hyvin samankaltainen kuin Suomessa nyt. Svenska Spel hallitsi markkinoita monopolilla ja harmailla markkinoilla oli tarjolla ulkomaisia nettikasinoita jonoksi asti. Kun Ruotsi rahapelimalli vihdoin päätettiin hyväksyä, oli oppia haettu puolestaan Tanskan mallista. Vuoteen 2019 mennessä Tanskan malli oli ollut käytössä jo seitsemän vuotta.
Kun Ruotsin rahapelilaki 2019 tuli voimaan Svenska Spelille jäi kansallisen loton ja sen kaltaisten pelien tarjonta. Uudistus toi markkinoille liki 90 toimijaa, jotka pyrkivät kilpailemaan varsin tiukoilla ehdoilla. Pakollinen tunnistautuminen oli tietoinen valinta ja hyvä sinällään, mutta bonukset rajattiin vain yhteen eli pelaaja sai vain yhden bonuksen kutakin operaattoria kohti.
Alussa GGR eli bruttopelituottojen vero oli 18 %. Verotulot kasvoivatkin vuoden aikana, mutta kanavointiaste Ruotsissa jäi varsin matalaksi. Tiukat ehdot saivat pelaajat siirtymään takaisin ulkomaisille kasinoille, sillä ne tarjosivat edelleen huomattavasti parempia bonuksia. Se tarkoitti myös sitä, että läheskään kaikki lisenssin saaneet kasinot eivät kestäneet markkinoilla kovinkaan kauaa.
Kanavointiaste Ruotsissa: tavoite 90 %, todellisuus toisenlainen
Kanavointiaste Ruotsissa ei noussut lähellekään 90 % rajaa. Kanavoinnilla tarkoitetaan sitä osuutta pelaamisesta, mikä tapahtuu luvan saaneiden operaattorien kasinoilla. Tavoite oli korkea, mutta toteutuma oli 70-85 % riippuen tutkimustavasta. Se kertoi karua kieltä siitä, että Ruotsin rahapelimalli ei käytännössä toiminut toivotulla tavalla.
Syynä kanavointiasteen alhaisuuteen huomattiin olevan tiukat lisenssivaatimukset, suhteellisen korkea verotus sekä harmaiden markkinoiden houkuttelevuus. Vuodesta 2020 lähtien alkoi kierre, jossa korjaustoimia on tehty vuosittain ja parhaimpina vuosina jopa useampia.
Mitä tekee Suomi, ottaako se Ruotsin epäonnistumisista mallia vai tekeekö se korjaavat liikkeet heti alusta lähtien? Tavoite kanavointiasteelle on yhtä kova ja lisenssivaatimukset ovat Suomessakin tiukat. Lisäksi harmaat markkinat ovat myös suomalaisille pelaajille tuttuja jo nyt ennen kuin edes laki on tullut voimaan.
Spelpaus: onnistunut pelaajansuoja
Spelpaus on ruotsalaisten pelikieltorekisteri ja jos jokin on Ruotsin rahapelimallissa onnistunut, se on juuri tämä. Tosin ihan putkeen Spelpaus ei mennyt, sillä Spelinspektionen huomasi jo vuonna 2019, että välttämättä kaikki operaattorit eivät tarkistaneet rekisteriä tai tekivät sen ainakin huonosti.
Toinen ongelma Spelpausin kohdalla on ollut se, että tarkistuksia ei voinut rekisteristä tehdä reaaliaikaisesti. Viive on ollut tunteja, joten siinä välissä operaattori on voinut hyväksyä pelaajan sivustolleen. Pelaaminen on jatkunut ja pelaajan ongelmat ovat entisestään lisääntyneet.
Kolmas ongelma Spelpausin kohdalla oli, että ruotsalainen dokumenttisarja väitti järjestelmässä olleen tietovuotoja. Ruotsin rahapelilain osalta voidaan todeta, että Spelpaus on ollut erinomainen idea, mutta toteutus teknisesti ei ollut paras mahdollinen. Tästä Suomi voi ottaa oppia jo rekisterin rakentamisen vaiheessa.
Voivatko luvan ulkopuoliset operaattorit käyttää Spelpausea?
Jos operaattori ei ole hakenut ruotsalaista pelilisenssiä, sillä ei myöskään ole mahdollisuus hakea tietoa pelikieltorekisteristä ja toisaalta, onko harmailla markkinoilla haluakaan sulkea pelaajia pois ongelmapelaamisesta huolimatta.
On aivan varmaa, että peliongelmainen ei jää välttämättä pelaamaan Ruotsin rahapelimallin alaisuuteen, jossa pelaamista voidaan rajoittaa. Ongelmista välittämättä tällainen henkilö hakeutuu tavalla tai toisella markkinoille, jossa rajoituksia ei ole.
Miten Spelpaus toimii?
Ruotsin Spelpaus on rekisteri, jossa pelaaja voi olla joko 10 päivää, kuukauden, 3 kuukautta, 6 kuukautta tai toistaiseksi. Viimeisessä vaihtoehdossa minimi on vuosi. Pelaaja Ruotsissa voi valita, pitääkö hän taukoa jonkin aikaa ja taloudellisen tilanteen parantuessa palaa jälleen pelaamaan. Eli heti ei tarvitse pelaamista lopettaa lopullisesti.
Rekisterissä on jo kaikkiaan yli 137 000 pelaajaa, mikä kertoo siitä, että rekisteri on tarpeellinen. Suomen rahapelilaki vaatii, että pelikieltorekisteri pitää olla käytössä siinä vaiheessa, kun laki tulee voimaan. Tässä kohtaa voi vain toivoa, että ruotsalaisten ongelmiin eli miinoihin ei astuta.
Mainonnan määrä ja sen rajoittaminen
Kun Ruotsin rahapelimalli 2019 tuli voimaan, kasinomainosten määrä markkinoilla suorastaan ‘räjähti’. Se kiinnitti myös ruotsalaisten huomiota ja monet kuluttajat olivatkin tuohtuneita siitä, että mainontaa tuli käytännössä ‘ovista ja ikkunoista’.
Spelispektionen eli Ruotsin peliviranomainen oli jälleen muutosten edessä ja vuosien 2020-2022 aikana tuli huomattavia tiukennuksia markkinointiin. Tässä yhteydessä puututtiin myös viikoittaisiin talletusrajoituksiin, peliajan rajoituksiin sekä bonuskatto laski 100 kruunuun. Se herätti myös katkeruutta toimialalla, joka ennusti pelaajien siirtyvät laittomille markkinoille.
Samaan aikaan maailmassa pyöri pandemia, joten Ruotsi kiristi myös sen takia rajoituksia. Ruotsin peliviranomainen joutui myös taipumaan hallitukselle, sillä se ajoi rajoituksia läpi vastoin peliviranomaisen tahtoa. Spelinspektionen joutui ikään kuin puun ja kuoren väliin toimiessaan hallituksen ja operaattoreiden välissä.
Måttfull marknadsföring -periaate eli kohtuullinen markkinointi
Ruotsissa otettiin käyttöön niin sanottu ‘måttfull marknadsföring’ eli markkinointia kohtuullistettiin. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että mainonta ei saa olla häiritsevää, se ei saa johtaa harhaan eikä myöskään kannustaa liikakulutukseen.
Mainonnan on oltava vastuullista ja samalla on huomioitava sekin, että sitä ei saa kohdistaa alaikäisiin tai haavoittuviin ryhmiin. Tässä tilanteessa operaattoreille asetettiin korkeat vaatimukset. Markkinoinnin sisältö ei saa esimerkiksi liioitella voittomahdollisuuksia tai vähätellä pelaamisen riskejä.
Kaikki tarjousten ehdot ja säännöt on kerrottava selvästi sekä avoimesti eikä niitä saa piilottaa siirtämällä pelaajaa linkistä toiseen siten, että lopulta hämärtyy se, mitä ehdot tai säännöt loppujen lopuksi käsittelevät.
Miten Suomi suhtautuu markkinointiin?
Suomen uusi rahapelilaki laittaa markkinoille tiukat rajat. Tosin alkuvaiheessa se Ruotsin tapaan tarkoittaa sitä, että kasinomainoksia on nähtävissä huomattavasti enemmän kuin mihin on totuttu. Tämä johtuu siitä, että nyt vain Veikkauksella on mahdollisuus mainostaa omaa toimintaansa.
Suomessa ehdot ovat lähes yhtä tiukat kuin Ruotsissa ellei jopa tiukemmat. Affiliate mainonta on kielletty kokonaan, mutta operaattoreilla on silti mahdollisuus markkinointiin ‘hyvän tavan’ mukaisesti. Sitä ei saa kohdistaa alaikäisille eikä haavoittuviin ryhmiin. Joidenkin mielestä silti määrä voi olla liian runsasta.
Ruotsin rahapelimalli: verotus ja taloudelliset vaikutukset
Kun Ruotsin rahapelimalli 2019 lähti liikkeelle, verotaso oli varsin maltillinen. Lakiin oli asetettu rajaksi 18 % bruttopelituotoista. Tällä hetkellä verotaso Ruotsissa on 22 %. Vaikutukset valtion tuloihin eivät aluksi ole odotetunlaiset, mutta muutaman vuoden kuluttua tuloihin on ollut positiivinen vaikutus.
Operaattorit laskevat varsin tarkasti, millainen verotaso on liiketoiminnan kannalta paras mahdollinen. Viron lisenssi on hyvä esimerkki, sillä se tarkoittaa alhaisia veroja, joten kilpailukyky siellä on yrityksen puolelta hyvä.
Tässä vaiheessa, kun Suomessa lain voimaan tuloon on vielä noin vuosi, ollaan lähdössä liikkeelle 22 % GGR:llä. Se saattaa kuulostaa korkealta ja muutamia yrityksiä ehkä putoaa alkuvaiheen tai kovan kilpailun vuoksi pois. Jännittävää on oikeastaan nähdä, tuleeko tältä osin vielä jokin lakimuutos suuntaan tai toiseen vai lähdetäänkö äsken mainitulla prosentilla liikkeelle.
Tanska ja Viro: vaihtoehtoisia vertailupisteitä
Kun Tanska vapautti markkinat vuonna 2012, se lähti liikkeelle varsin vapaalla mallilla. Bonukset olivat sallittuja eikä niissä ollut tiukkoja ylärajoja. Myös markkinointia ei ole säädelty kuin kevyesti ja kolmantena asiana voin vielä mainita sen, että valvonta perustuu enemmän dialogiin kuin rankaisemiseen.
Tulokset siellä ovat olleet hyviä siinä mielessä, että kanavointiaste on niinkin korkea kuin 91,5 %. Onnistumisesta kertoo myös se, että tavoitteeksi asetettu 90 % saavutettiin jo vuonna 2020. Tämä kertoo siitä, että pelaajat valitsevat lisensoidut sivustot täysin vapaaehtoisesti.
Tosin sekin on mainittava, että tanskassa on vähitellen kiristetty toimintaa. Mainosrajoitukset ovat nykyään tiukemmat kuin vuonna 2012. Toimialalla on jo reagoitu tähän ja operaattorit ovat jo huomauttaneet, että kanavointiaste voi lähteä laskemaan ja pelaajat siirtyvät harmaille markkinoille.
Miten Viro eroaa pohjolan kasinoista?
Tanskan tapaan Virokin on pieni maa, mutta se on poikkeava monella eri tavalla. Siinä, missä Tanskassa on kansallinen lisenssi, pystyy Viron EMTA lisenssillä pelaamaan kansainvälisesti. Tästä syystä monet suomalaisetkin pelaavat virolaisilla nettikasinoilla.
Virolla on pienempi markkina, jos ajatellaan maata itseään. Sen sijaan kansainvälinen lisenssi tuo pelaajia maan rajojen ulkopuolelta. Lisäksi GGR Virossa on vain 6 %, kun se Tanskassa on tällä hetkellä 20 %. Viro on myös ilmoittanut halustaan laskea sitä 4 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.
Viron lisenssi toimii siis eri tavalla kuin pohjoismaiset verrokit, mukaan lukien myös tuleva Suomen lisenssi. Kasinoita löytyy jo varsin reilusti lisenssin alta. Osa niistä tarjotaan pelkästään Virossa, mutta valtaosa toimii kansainvälisesti.
Mitä Suomi voisi yhdistää näistä malleista?
Siinä, missä Ruotsin rahapelimalli on tiukka, ovat Tanskan ja Viron vaihtoehdot huomattavasti sallivampia. Varsinkin Virossa verotus on huomattavasti Tanskaa, Ruotsia ja Suomen tulevaa lisenssiä alempi.
Suomeen ei ole tulossa kansainvälistä lisenssiä vaan se on kansallinen. Sen sijaan Tanskasta voitaisiin poimia huomattavasti kevyemmät markkinoinnin ja bonusten ehdot. Tosin on ymmärrettävää, että erilaiset kasinobonukset lisäävät pelaamisen houkuttelevuutta ja sitä ei ainakaan Suomessa haluta lisäämään ongelmapelaamista.
Kaikesta huolimatta Tanska on pärjännyt markkinoilla varsin hyvin verrattuna Ruotsiin, jossa on ollut tiukemmat ehdot. Nyt, kun suomalaiseen lisenssiin haettiin mallia lähinnä Ruotsista, voidaan todeta, että saatamme rypeä vielä samoissa ongelmissa, mitkä Ruotsi on jo kertaalleen käynyt läpi. Toivottavasti olen kuitenkin väärässä.
5 konkreettista oppia Suomelle
Kaikesta edellä mainitusta on voin poimia viisi konkreettista oppia, jotka Suomen olisi kannattanut huomioida ennen kuin se laati lain ja hyväksytti sen presidentin allekirjoituksella.
- Verotuksen taso: se ratkaisee useimmissa tapauksissa kanavointiasteen varsinkin alkuvaiheessa. Se ei saa olla liian korkea, sillä välttämättä kaikilla kasinoilla ei ole tästä syystä selviytymismahdollisuuksia markkinoilla. Suomi lähtee liikkeelle 22 % GGR:llä ja se on varsin korkea.
- Pelikieltorekisteri: kannattaa rakentaa alusta lähtien yhteiseksi sekä toimimaan reaaliaikaisesti. Siitä ei ole operaattorille mitään hyötyä, jos sitä päivitetään eräajolla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pelaajia ei voida hyväksyä rekisteröinnin aikana pelaajaksi vaan rekisteröinti tuo viivettä. Se ei kiinnosta pelaajia.
- Mainonnan rajat: ovat tulossa Suomen rahapelilain mukaisesti todella tiukat. Se, ovatko ne jo liian tiukat, nähdään vasta paremmin tulevaisuudessa. Jos niitä vielä tiukennetaan, alalla ei riitä kiinnostus Suomen markkinoita kohtaan.
- Bonusrajoitukset: ovat käytännössä Suomessa todella tiukat ja bonuksia ei juurikaan saa tarjota. Sen sijaan maksimikierrätys bonuspeleissä voi tulevan lain mukaan olla vain 5x, joten se on pelaajan näkövinkkelistä alhainen.
- Valvontaresurssit: toiminnalle on oltava kunnossa ennen kuin markkinat avautuvat. Tämä tarkoittaa sekä teknisiä työkaluja että henkilöstöä. Suomessa valvovia viranomaisia on useampia, joten ilman järkeviä työkaluja joudutaan raportteja antamaan monella ‘luukulla’.
Yhteenveto
Suomi on hyvin pitkälle seurannut lain valmistelun aikana Ruotsin rahapelimallia. Ruotsin kasinomarkkinat avautumisen osalta ei tapahtunut kovin hyvin, sillä lakiin on tullut muutoksia moneen kertaan sen jälkeen. Ei voi kuitenkaan sanoa, että heidän mallinsa olisi epäonnistunut, vaan Ruotsissakaan ei osattu ajatella markkinoita monopolin jälkeen kovin konkreettisesti.
Kanavointiaste jäi alussa reilusti alle tavoitteena olleen 90 %. Tämä johtui lähinnä siitä, että verotus oli alusta lähtien varsin kova ja harmaat markkinat pystyivät tuomaan ruotsalaisille pelaajille mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Sen sijaan Spelpaus -rekisteri oli onnistunut ajatus, mutta sekin vaati jonkin verran korjausta.
Markkinointi Ruotsissa räjähti aluksi, mutta se on saatu kuriin rajoituksilla. Suomi on lähdössä heti alusta lähtien paljon rajoitetummalla lisenssillä. Jos verrataan Tanskan ja Ruotsin mallia, voisin tulkita, että liikkeelle lisenssin osalta pitäisi lähteä kohtuullisella verotuksella, vahvalla valvonnalla sekä yhtenäisellä ja reaaliaikaisella pelikieltorekisterillä.
Usein kysytyt kysymykset
Onko Ruotsin rahapelimalli onnistunut?
Se on osittain onnistunut. Pelaajansuoja parani huomattavasti Spelpausein myötä, mutta kanavointiaste jäi huomattavasti tavoitteesta. Markkinoinnin määrä oli alussa ongelma, sillä se herätti kansalaisissa ärtymystä.
Saako ruotsalaisella lisenssillä pelata Suomesta käsin?
Ruotsin lisenssi on kansallinen, joten se on tarkoitettu vain maan omille markkinoille. Suomessa kirjoilla olevilla ei ole mahdollisuutta pelata Ruotsin nettikasinoilla.
Mitä Spelinspektionen tekee?
Se on ensinnäkin Ruotsin peliviranomainen, joten sen tehtävänä on myöntää luvat, valvoa operaattoreita sekä käsitellä mahdollisia valituksia.
Miten Suomen ja Ruotsin mallit eroavat toisistaan?
Suomi yrittää välttää Ruotsin tekemät virheet. Meillä mainontasäännöt ovat huomattavasti tiukemmat heti alusta lähtien ja valvontaa pyritään kehittämään toimimaan heti alusta lähtien.
Onko Norjalla sama malli?
Norja on Pohjolan viimeinen mohikaani monopolin suhteen eli Norsk Tipping pitää edelleen monopolia hallussaan. Useamman vuoden ajan on jo Norjassakin ollut puhetta siitä, että maa siirtyisi lisensoituun markkinaan, mutta poliittisen päättäjät eivät ole olleet vielä yksimielisiä tästä ajatuksesta.